Myyntisuppilo on markkinoinnin ja myynnin peruskäsite. Mitä enemmän alkuvaiheen liidejä ja tapaamisia, sitä enemmän kauppoja. Tätä lähestymistapaa voi myös soveltaa startup-ekosysteemien tarkasteluun.
Toni ja Mikko törmäsivät Startup Estonian viitekehykseen vuonna 2020. Mallissa oli neljä vaihetta: 1) Startup-mindset eli asenne ja kulttuuri, 2) Pre-startup eli vaihe ennen yritystä, 3) Startup ja 4) Scaleupit eli kasvuyritykset. Jokaisen vaiheen alla oli oma sekoitus palveluita, yhteisöjä ja toimintaa. Osa organisaatioista toimi useissa vaiheissa, kun taas toiset erikoistuivat tiettyihin osa-alueisiin.
Viron mallin mukaan haluamme esittää kolme tärkeää oivallusta kaikille startup-ekosysteemin rakentajille ja yhteisöosaajille.
1) Omaksu suppilo: Määrä tuo laatua
Startup-ekosysteemin hahmottaminen suppilona auttaa ymmärtämään, kuinka monta osallistujaa tarvitaan eri vaiheisiin.
- Startup-asenne: Suppilon leveimmällä kohdalla 10 000 ihmistä osallistuu tapahtumiin, meetupeihin, after workkeihin, hackathoneihin ja ideakilpailuihin, jotka inspiroivat ja innostavat.
- Pre-startup: 1 000 innokasta siivilöityy osallistujiksi yrittäjyysohjelmiin ja esihautomoihin, ottaen ensiaskeleet kohti startup-yrittäjyyttä
- Startup: Noin 100 yksilöä perustaa oman startupin, hyödyntäen coworking-yhteisöjä, kiihdyttämöohjelmia ja muita tukipalveluita.
- Scaleup: 1-10 kasvuyritystä jää lopulta jäljelle. Nämä luovat työpaikkoja, hyvinvoinntia ja verotuloja.
Vaikka vain osa ihmisistä päätyisi loppuvaiheeseen saakka, koko yhteiskunta hyötyy siitä, että yhä useampi yksilö saa yrittäjämäisiä taitoja ja oppii luomaan uutta.
2) Yrittäjämäinen asenne ja sosiaalisen pääoman rakentaminen
Suppilomalli osoittaa alkuvaiheen vaiheen merkityksen. Tämä kuitenkin sivuutetaan liian usein monissa ekosysteemeissä.
- Sosiaalisen pääoman rakentaminen: Tulevaisuuden valuuttaa ei ole raha, vaan se kenet tunnet. Ihmisten väliset yhteydet ja luottamus ovat menestyvien ekosysteemien perusta. Tämän tärkeän sosiaalisen pääoman rakentamiseksi tarvitaan läheisyyttä ja kasvokkain tapaamisia. Valitettavasti koronapandemia teki tuhojaan tässä. Etenkin opiskelijayrittäjien yhteisöt ja muut varhaiseen vaiheseen keskittyneet tahot kärsivät erityisesti.
- Ei nopeita voittoja: Ekosysteemien rakentajien tulisi vastustaa houkutusta täyttää tarjonta pre-startup – ja startup-palveluilla. Ilman vahvaa perustaa ovipumppu ei yksinkertaisesti laula.
Sattuman maksimointi eli oikeiden ihmisten kohtaaminen saa paljon aikaan.
3) Ekosysteemien luonne: Toisen tuotos on toisen panos
Ekosysteemin toimijat ovat toisistaan keskinäisriippuvaisia.
- Virtaus kulkee molempiin suuntiin: Menestyvät kasvuyritykset voivat toimia mentoreina, roolimalleina tai sijoittajina alkuvaiheen startup-yrittäjille. Vuorostaan uudet startupit pitävät asiat liikkeessä ja innoittavat tekemiseen.
- Yhteistyö on avain: Innovaatiotoimijoiden on avoimesti kerrottava, mitä he tarjoavat muille palveluntuottajille ja mitä odottavat muilta. Yksikään taho ei voi hallita ekosysteemiä. Olemme nähneet useita esimerkkejä suomalaisista kaupungeista, joissa joku on päättänyt strategiapaperiin, että tietty taho vastaa yksinoikeudella suppilon tietystä vaiheesta. Tällaiset monopolit eivät ole todellisuutta. Kaikki toimijat, olivatpa he sitten järjestöjä, yksityisiä yrityksiä tai julkisia toimijoita, tuovat arvokasta panosta. Startupit eivät myöskään kunnioita maantieteellisiä tai organisaatioiden rajoja, vaan poimivat palvelut sieltä mikä heille parhaiten sopii.
- Startup-ekosysteemit ovat jatkuvassa muutoksessa. Toiminnat ja alustat voivat hävitä, mutta uusia nousee väistämättä. Siksi asioista on vaikea saada täyttä kuvaa, mutta kaikkien innovaatiotoimijoiden tulee olla kiinnostuneita siitä, mitä muut tekevät. Älä oleta, vaan kysy.
Crazy Town on toiminut eri rooleissa suppilon kaikissa vaiheissa
Olemme järjestäneet Suomessa ja Euroopassa kymmeniä hackathoneita, joissa luodaan ratkaisuja aitoihin ongelmiin ja opitaan yrittäjämäisiä taitoja. Lisäksi olemme tuoneet yhteen eri vaiheissa olevia ideoita, tiimejä sekä korkeakoulututkijoita tekemään yhteistyötä.
Oulussa operoimme Business Oulun kanssa startup-esihautomoa, jossa tiimit luovat uusia statupeja 100 päivässä yhteisön avulla.
Kaikki Crazy Town yhteisöt tarjoavat pidemmälle ehtineille yrityksille ja tiimeille yhteisön, joka auttaa heitä matkalla startupista kohti globaalia kasvuyritystä.
Lisäksi koulutamme ekosysteemien rakentajia Yhteisömanageriakatemiassa sekä konsultoimme heitä.
Kirjoittajat
- Toni Pienonen, toni.pienonen@crazytown.fi
- Mikko Korpela, mikko.korpela@crazytown.fi
