Suomi tarvitsee kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän toteuttamiskykyään enemmän kuin koskaan. Startupeilla on kyky uudistaa toimialoja sekä parhaimmillaan ratkaista aidosti viheliäisiä ongelmia. Niiden liikevaihto tai työllistävyys on usein pienempi kuin perinteisellä työnantajayrityksellä, mutta vaikutus yhteiskuntaan voi olla moninkertainen.
Vaikka jokainen idea ei päätyisi startupiksi tai startup menestystarinaksi, yrittäjyyden polulle lähteneet luovat yrittäjyyskulttuuria.
Startupien menestys on todennäköisempää, kun ne ovat osa laajempaa yhteisöä. Etenkin varhaisessa vaiheessa yhteisö tukee kasvua, tarjoaa vertaistukea ja avaa ovia.
Mitä startupit ovat?
Startup on 0–10 vuoden ikäinen yritys, jolla on kunnianhimoinen tavoite kasvaa nopeasti ja skaalautua uusille markkinoille. Yleisesti startupit:
- Ovat osakeyhtiömuotoisia ja yksityisessä omistuksessa
- Etsivät skaalautuvaa ja toistettavaa liiketoimintamallia
- Perustuvat usein innovatiiviseen tuotteeseen tai palveluun
- Tavoittelevat nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä
Julkisessa keskustelussa tai jopa päättäjien keskuudessa usein virheellisesti
- Jokaista uutta yritystä pidetään startupina (näin ei ole, ks edellä oleva kriteeristö
- Kaikki teknologiaa hyödyntävät yritykset nähdään startupina (vaikka amerikkalaisen softan käyttö konsultoinnissa ei tee kenestäkään startupia ja vasta oma ratkaisu ratkaisee
- Ideavaiheen tiimit lasketaan mukaan startupiksi (vasta toimiva yritys on aito startup)
Tyypilliset mokat
Yksi keskeinen haaste on kokonaiskuvan puuttuminen. Aina ei ymmärretä startup-ekosysteemin nykytilaa tai sen rakennetta. Yrittäjä- ja järjestövetoiset toimijat jätetään huomioitta, kun huomio on vain virallisissa tahoissa. Ajatellaan, että kaikki täytyy toteuttaa paikallisesti, vaikka Suomi on täynnä palveluita, joihin startupit voivat osallistua kaupparekisteriin merkitystä osoitteesta huolimatta. Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva ESA BIC Finland -avaruushautomo on tästä hyvä esimerkki. Toiminta on avoin kaikille, jotka läpäisevät valintakriteerit. Tämän johdosta toiminnassa on mukana tiimejä Joensuuta ja Tamperetta myöten. Harvalla seudulla olisi järkevää pyörittää omaa avaruusaiheista palvelua.
Toinen ongelma liittyy sosiaalisen pääoman heikkouteen. Huomio kohdistuu ohjelmiin ja palveluihin, ei ihmisiin ja heidän välisiin suhteisiinsa. Monessa kaupungissa laadukkaita, aidosti toimivia startupeja on yksinkertaisesti liian vähän, koska alkuvaiheen yrittäjyyskulttuuri puuttuu. Startup-tilat vuorostaan varustellaan ennen kuin yhteisö tai toimintamalli on olemassa, jolloin ne jäävät vajaakäytölle tai palvelevat tarkoitusta huolimatta. On helppo sortua muualla toimivien mallien kopiointiin, huomioimatta omaa paikallista kontekstia, vahvuuksia tai erityispiirteitä. Tällöin myös brändäys jää unohduksiin.
Nämä ongelmat juontuvat usein siitä, että keskiöön nostetaan rakenteet ja ohjelmat, sen sijaan että keskityttäisiin siihen, miten ihmiset oikeasti toimivat, kohtaavat ja rakentavat luottamusta. Ilman sosiaalista pääomaa mikään muu pääoma ei pääse kunnolla käyttöön.
Sosiaalinen pääoma on ekosysteemin perusta
Kuten kaikki yritystoiminta ja uuden luominen, myös startup-ekosysteemit rakentuvat ihmisten välisiin, luottamukseen perustuviin verkostoihin. Sosiaalinen pääoma eli se ketä tunnet on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa. Ilman sitä ei synny oppimista, yhteistyötä eikä innovaatioita.
Uutta opitaan ja luodaan parhaiten yhteisössä – näkemällä, tekemällä ja osallistumalla. Tiimit muodostuvat luontevasti projektien ympärille. Tämä on ollut Crazy Townin salainen ainesosa jo kahden vuosikymmenen ajan. Sen merkitys korostuu entisestään, kun rutto, sota ja tekoälyn nousu heittävät kierrepalloja toinen toisensa perään.
Toimintaympäristö on VUCA: muuttuva, epävarma, monimutkainen ja vaikeasti ennakoitava. Yrittäjiltä vaaditaan kykyä reagoida nopeasti, tulkita tilanteita jatkuvasti ja ennen kaikkea sietää epävarmuutta. Tällaisessa ympäristössä uudet asiat luodaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteistyötä eivät tee organisaatiot, vaan ihmiset.
Startup- ja yrittäjyysekosysteemin kehitys kannattaakin aloittaa sosiaalisesta pääomasta eli luomalla yhteisöjä, tiloja, ohjelmia ja tapahtumia, joissa ihmiset kohtaavat ja luottamus rakentuu. Näissä kohtaamisissa vuorostaan syntyy tiimejä ja ideoita eli inhimillistä pääomaa. Kun osaaminen ja visio yhdistyvät, päästään kiinni taloudelliseen pääomaan eli rahoitukseen, asiakkuuksiin, projekteihin sekä uusiin yrityksiin. Esimerkkinä: Minä tunnen pääomasijoittajan. Crazy Town -yhteisössä oleva yrittäjä tarvitsee rahoitusta. Yrittäjä pääsee sijoittajan taloudelliseen pääomaan helpommin kiinni, kun luon heidän välille yhteyden.
Sosiaalinen pääoma toimii voiteluaineena, joka avaa ovia yhteistyöhön, markkinoille ja rahoitukseen myös oman alueen ulkopuolella. Rahoitus kyllä tulee hyvien yritysten luokse. Maakunnissa sijaitsevilla yrittäjillä yksi haaste on kontaktien ja kokemuksen puuttuminen verrattuna esimerkiksi Otaniemen kaltaisiin keskittymiin.
Sosiaalinen pääoma harvoin rakentuu itsestään. Sen syntymistä tukevat yhteisöjen rakentajat eli yhteisömanagerit. Yhteisömanagerointi on työkalu, jolla luodaan yhteyksiä, vahvistetaan luottamusta ja synnytetään yhteistä tekemistä. Se muuttaa verkostot ja tilat toimiviksi yhteisöiksi. Ilman tätä näkymätöntä infrastruktuuria uusi tieto ja ideat jäävät helposti hyödyntämättä. Kaikissa toimivissa startup-ekosysteemeissä on useita yhteisömanagereita, mutta valitettavan usein he tekevät tätä tärkeää työtä ilman virallista roolia tai tunnustusta, muiden tehtävien ohella ja sivutoimisesti.
Ekosysteemi on kuin myynnin suppilo, leveä alkupäästä ja kapea lopusta
Startup-ekosysteemin palvelut ja toimijat ovat riippuvaisia toisistaan. Alkuvaiheessa tarvitaan paljon innostumista, tapahtumaosallistujia ja ideoita, joista siivilöityy ideavaiheen yrityksiä, aktiivisia startupeja ja lopulta muutamia kasvuyrityksiä.
1) Mindset – kulttuurin rakentaminen: Ensimmäinen vaihe rakentaa pohjan. Tarve on paikalliselle yhteisölle ja toiminnalle, joka tarjoaa tietoa, inspiraatiota ja madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Työhön osallistuvat kaikki – yksilöistä järjestöihin, oppilaitokset, kunta sekä yritykset.
Tämä vaihe on jatkuvaa tekemistä. Jos tuloksiin on tyytyväinen ja toiminnan pysäyttää, näkyy vaikutus ennen pitkää myös startupien määrässä.
🔍 Tarvitaan kymmeniä tapahtumia, kursseja ja muuta sisältöä, joka pitää pyörän pyörimässä. 100 ideavaiheen yritystä tarkoittaa tuhansia ihmisiä tämän vaiheen toiminnassa.
2) Pre-startup – ideavaihe: Tässä vaiheessa tarvitaan hackathoneita, esihautomotoimintaa ja muita ympäristöjä, joissa ideat saavat muodon ja tiimit pääsevät rakentamaan sekä testaamaan asioita.
🔍 Jotta syntyy 30 uutta startupia, tarvitaan noin 100 laadukasta ideavaiheen lähtöä.
3) Startup – aktiivisten startup-yritysten tukeminen: Nyt liikutaan jo toimivien yritysten parissa. Palvelut voivat olla valmennuksia, rahoitusohjelmia, kansainvälistymistä tukevia ratkaisuja tai coworking-yhteisöjä. Tässä on syytä tarkastella, mitä toteuttaa yhteistyössä kansallisesti tai kansainvälisesti, sillä paikallisesti yritysten määrä voi olla yllättävän vähäinen. Toiminnot ovat kohdennettuja ja tarvelähtöisiä. Etenkin varhaisen vaiheen startupit tarvitsevat etenkin vertaistukea, pidemmälle ehtineet kohdennettuja toimenpiteitä.
🔍 Esimerkiksi Tampereella 30 vuosittain syntyvää startupia tarkoittaa reilut 200 startupia kaupungissa. Yleisiä tarpeita ovat asiakkaiden löytäminen, kansainvälinen go-to-market-toiminta ja rahoitus.
4) Scaleup – kasvuvaihe: Nopea laajentaminen kansainvälisille markkinoille ja isot rahoituskierrokset kuvaavat tätä vaihetta. Lähtökohtaisesti palvelut ja ohjelmat tässä vaiheessa ovat paikkariippumattomia. Kuinka paikalliset palvelut ja sosiaalinen pääoma kytkeytyvät näihin mahdollisuuksiin?
🔍 Monet julkisuudessa näkyvät ”startup”-nimikettä kantavat yritykset, kuten Oura, Wolt, ICEYE, IQM, Silo AI ja Supercell ovat oikeasti scaleupeja.
Miten sinä voit toimia?
Jos olet yrittäjä, ala kokoamaan muita innostuneita tekijöitä ympärillesi. Osallistu ohjelmiin tai hyödynnä apu oman kotiseudun ulkopuolella, jos satut sijaitsemaan pienemmällä paikkakunnalla. Useat niistä ovat avoimia kaupungista riippumatta. Katso esimerkiksi tästä listaus suomalaisista palveluntarjoajista. Älä jää yksin. Rakenna sosiaalista pääomaa. Ja jos satut sijaitsemaan kaupungissa, jossa CT:llä on toimintaa, liity mukaan tai tuo tiimisi jäsenet meille.
Jos olet aluekehittäjä, korkeakoulu tai vastaava taho. Aloita sosiaalisen pääoman rakentamisesta. Luo ekosysteemin sisälle yhteisö, jonka tehtävä on palvella yrittäjiä ja keskittyä heidän auttamiseen. Tuo mukaan kaikki halukkaat. Älä johda oletuksilla tai toiveilla. Voit myös hyödyntää Crazy Townin konsultointiavun. Olemme pyörittäneet yrittäjien yhteisöjä yli 20 vuoden ajan.
Ota yhteyttä, rakennetaan yhdessä toimiva, elävä ja yhteisölähtöinen startup-ekosysteemi.
– Toni Pienonen, Crazy Town
