Tekstin on kirjoittanut jyväskyläläinen Tiina Hoskari. Hoskari on toiminut mm. urheilijoiden ja ultrajuoksijoiden
psyykkisenä ja suorituskykyvalmentajana. Hän syttyy metsän terveysvaikutuksista, holistisesta valmennuksesta sekä valmennusten ja hyvinvointiasioiden kehittämisestä.
Mikä ihmeen vireystila?
”Vireystilalla tarkoitetaan henkilön virkeyden ja valppauden tasoa. Taito tunnistaa ja säädellä omaa vireystilaa lisää sekä mielen että kehon hyvinvointia. On tavallista, että vireystila vaihtelee vuorokauden aikana. Vireystilaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten unen määrä ja laatu, tunteet, valoisuuden määrä ja vuorokauden aika. Esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen voi vireystilasi olla iltapäivällä hyvin matala. Toisaalta kun innostut jostakin asiasta tai jännität jotakin, kohoaa vireystilasi korkeammalle, kuin tavallisia asioita tehdessäsi. Kun vireystila on tasapainossa, ei liian korkea tai liian matala, ihminen on sopivassa vireystilassa. Sopiva vireystila edesauttaa uusien asioiden oppimista, nykyhetkeen keskittymistä ja hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä.” (Mieli ry, 2024)
Törmäämme usein tilanteisiin, joissa vireystila ei ole ihanteellisin. Elämä tarjoilee välillä enemmän haasteita kuin palautumista. Olosuhteet muuttuvat. Myös jokaisen oma biorytmi (nukkumis- ja ruokailurytmi sekä fyysinen aktiivisuus) vaikuttaa vireystilaan. Anna hetki aikaa itsellesi ja opettele säätelemään vireystilaasi. Se on hyvä ensiapu moniin tilanteisiin ja auttaa myös stressin hallinnan tunteen kanssa positiivisesti.
Millaiset asiat vaikuttavat parhaaseen vireystilaan?
Huippu-urheilijoiden parhaita tuloksia tutkittaessa on huomattu, että tulokseen ovat vaikuttaneet
- mielen rauhottuneisuus
- fyysinen rentouden tunne
- voimakas itseluottamus
- syvä keskittyminen suoritukseen
- vahvuuden ja energian tunne
- mielen ja stressin tunteen hallinta
- ulkopuolisen ympäristön sulkeminen tietoisuudesta (Liukkonen, s. 59).
Samaa voidaan hyödyntää myös työssä. FLOW-tilaan pääsemiseksi haasteiden ja osaamisen tulee olla tasapainossa. Flow-tilaan vaikuttaa myös se millaisessa vireystilassa olet. Vireystila vaikuttaa siihen miten hyvin pystyt keskittymään meneillään ja tulossa oleviin tehtäviin. Millaiset asiat heikentävät sinun omaa keskittymiskykyä?
Mikä heikentää vireystilaa?
Keskittymistä voivat heikentää mm.
- väsymys
- nälän ja janon tunne
- lämpötila (liian kuuma tai liian kylmä)
- rikkonainen vuorokausirytmi
- stressi
- melu
- valaistus (voi olla liian kirkas tai liian pimeä)
- motivaatio ja innostuneisuus varsinkin, jos ne menevät yli
- kokemattomuudesta johtuva epävarmuus
- valmistautumisen puutteellisuus
- jännitys
- uusi ympäristö tai uudet tehtävät
- hajut
- keskittyminen epäolennaiseen (esim. asiattomaan somessa surffailuun)
- liian korkea vireystila (esim. esitystä edeltävä suoritusjännitys)
Millä tasolla oma vireystilasi on nyt tässä hetkessä? Entä yleensä? Millaisen sen toivoisit olevan?
”Yleisin haaste on, että vireystila nousee liian ylös eikä yksilö pysty toimimaan optimaalisella tavalla.” (Tossavainen & Peltonen, s. 263). Ihmiset ovat siis useinmiten tiedostamattaan ylivireystilassa.
Mistä ylivirittyneisyyden tunnistaa?
- vaikeudet rentoutumisessa tai rauhoittumisessa
- univaikeudet
- ruoansulatusoireet (esim. turvotusta vatsassa, ripulointi, ilmavaivat riippumatta siitä mitä ja miten syöt, tihentynyt virtsaamisen tarve)
- stressinsietokyvyn madaltuminen
- levottomuus
- keskittymisvaikeudet
- lihasjännitys (esim. poskilihasten kiristyminen, niskan ja hartiaseudun jännitys)
- kognitiiviset haasteet (äksyily, itsesäätelyn vaikeudet, ärtyneisyys jne.)
- syke on korkealla
- teet huonoja valintoja
Opettele ensisijaisesti laskemaan ylivireystilaa. Se on vaikeampaa kuin nostaminen. Laskeminen auttaa myös stressin hallinnan tunteeseen.
Miten lasket vireystilaa?
- laske hengitysrytmiä
- toimi rauhallisesti
- nopeuta hengitysrytmiä tietoisesti
- toimi energisesti
- käytä positiivisia ja voimakkaita sanoja ja lauseita, kuten esim. Pystyn tähän! Go!
- ärise ja murise kuin leijona
- rummuta tai läpsyttele kehoa
- kuuntele energisoivaa musiikkia
- luo energisoivia mielikuvia
- kuuntele innostavaa musiikkia
- tee energisoiva fyysinen harjoitus (esim. punnerruksia, hyppyjä, yleisliike burpé, lyhyt nopea juoksupyrähdys, loiki portaita ylös)
- hakeudu energisoivaan ympäristöön ja pyri saamaan siitä energiaa
HARJOITUS: Valitse 1-3 metodia ja kokeile niitä. Mikä toimii parhaiten vallitsevaan tilanteeseen?
LÄHTEET: Liukkonen, Jarmo. 2020. Psyykkinen vahvuus. PS-kustannus. Tossavainen, Aleksi & Peltonen, Antti. 2023. Peltonen Performance. Mieli ry, viittaus 7.6.2024 https://www.mielenterveysseurat.fi/
Tiina Hoskari LinkedIn
valmentaja.hoskari@gmail.com
puh. 044 214 5815
